Valokuvataiteen museon uusi kirja Kuvansa kullakin - valokuva-arkistojen hallinnan kysymyksiä on ensimmäinen suomenkielinen aiheesta julkaistu teos. Anne Isomursu tarjoaa hyvän johdatuksen aiheeseen. Lisäksi kirjassa on konkreettisia ja kiinnostavia esimerkkejä kokoelman arvojen määrittelystä, eri kokoelmatyyppien eroista ja käyttöoikeussopimuksen sisällöstä.

Kokoelmanhallinnan kannalta on myös kiinnostavaa lukea hierarkkisesta tietomallista. Sen käyttö mullistaisi perusteellisesti nykytyyppisen valokuvien luetteloinnin ja tallentamisen - siinä ei lähdettäisi liikkeelle enää yksittäisen valokuvan tietojen tallentamisesta, vaan tulokulma olisi asiakirja-arkistoille tyypillinen monitasoinen luettelointi. Tarve esiintyy etenkin suurissa kuvakokoelmissa: yksittäisiä kuvia on niin paljon, että niistä voidaan luetteloida vain tärkeimmäksi arvotettu aineisto.

Monitasoinen luettelointi tarkoittaisi Isomursun mukaan sitä, että kokoelman osien kuvailu toteutettaisiin hierarkkisesti yleisimmältä tasolta yksityiskohtaisemmille tasoille. Kokoelma muodostuisi erilaisista yhteenkuuluvista kokonaisuuksista eli sarjoista, jotka koostuvat esimerkiksi kansioiden muodostamista ryhmistä ja näiden osista (alaryhmät). Samaan sarjaan kuuluvat valokuvat ovat usein samaa valokuvatyyppiä, kuten negatiivit tai vedokset. Muita yhdistäviä tekijöitä voivat olla alkuperäinen tilaaja, käyttötarkoitus tai yhtenevyydet sisällöissä.

Kuvaustapahtuma taas on esimerkiksi kahden tai useamman ajallisesti peräkkäisen valokuvan joukko, jolla voi olla yhteinen kuvauskohde, kuvausympäristö tai kuvausajankohta. Alimpana hierarkiassa on yksittäisten dokumenttien tai yksittäin kuvailtujen valokuvien taso. Tämän alle voidaan vielä hahmottaa museon itsensä tuottamat jälkituotannon kuvat.

Myös digitoinnin suunnittelu -luku on hyvä kooste aiheesta. Metatietojen yhteydessä käsitellään tiedonvaihdon standardeja, joita tarvitaan tuotettaessa tarvittava metadata esimerkiksi verkkosivuille julkaistavaksi. LIDO (Lightweight Information Describing Objects) mahdollistaa järjestelmien tiedonvaihdon ja sitä käytetään esim. Europeana-portaalissa julkaistavien kuvien metatiedoissa. Standardi tukee tiedon haravointia ja se on nimensä mukaisesti myös kevyt: siinä on vain kolme pakollista elementtiä (yksilöivä tunnus, luettelointikohteen tyyppi ja luettelointikohteen nimi).

LIDO on tullut tutuksi myös muutamille Eduixin E-kuva-asiakkaille. Kantapuu-konsortion kuvia on jo sen avulla viety Europeana-portaaliin. Siinä tehtyä mäppäystyötä on hyödynnetty myös Arjen historia -konsortion kuvissa, joiden metatietojen LIDOon liittämistä on pohjustettu Kansallinen digitaalinen kirjasto (KDK) -hankkeessa.